Rahakettu.fi
Kaikki oppaat
6 min lukuaika
Arjen menolaskelmat
AI-avustettu

Mitä arki todella maksaa Suomessa viitebudjettien mukaan?

Oppaasta lyhyesti

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen päivitetty selvitys kohtuullisen minimin viitebudjeteista herätti laajan julkisen keskustelun Helsingin Sanomissa ja Ylessä. Pureuduimme aineistoon ja satoihin lukijakommentteihin täydentääksemme katvealueet: 45–64-vuotiaat, Suomen yleisimmän 1-lapsisen perheen sekä omistusasumisen ja maakuntien liikkumisen todellisuuden.

1Osa 1
Tilastollinen perusta

Mitä kohtuullinen minimi tarkoittaa arjessa?

Kohtuullinen minimi ei ole pelkkä köyhyysraja tai toimeentulotuen perusosa, vaan elintaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman jatkuvaa taloudellista hätää. Ruokakori on laskettu terveellisen perusravinnon mukaan, ja se olettaa aterioiden valmistamisen kotona ilman ravintolakäyntejä tai noutoruokaa.

2Osa 2

45–64-vuotiaiden työikäisten arki

Uutisoinnissa yksinasuvat jaettiin alle 45-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin, jolloin 1,4 miljoonaa suomalaista jäi taulukoiden väliin. 45–64-vuotiaan yksinasuvan viitebudjetti asettuu noin 1 540 euroon kuukaudessa Helsingissä. Tässä ryhmässä ravinnon ja vaatetuksen kulutus on maltillisempaa kuin nuoremmilla, mutta terveydenhoitoon ja arjen kodinhankintoihin kuluu hieman enemmän.

3Osa 3

Suomen yleisin perhe ja yksi lapsi

Tilastokeskuksen mukaan 45 prosentissa suomalaisista lapsiperheistä on vain yksi lapsi. Julkisuudessa esitellyt esimerkit hyppäsivät suoraan kahden ja kolmen lapsen perheisiin. Kahden aikuisen ja yhden kouluikäisen lapsen kohtuullinen minimibudjetti Helsingissä vuokra-asunnossa on noin 2 790 euroa kuukaudessa.

4Osa 4

Omistusasunto vastaan vuokralla asuminen

Viitebudjeteissa asumiskustannukset lasketaan usein vuokra-asumisen pohjalta, joka perheellä voi viedä 1 400 euroa kuukaudessa. Suomalaisista noin 65 prosenttia asuu kuitenkin omistusasunnossa. Velattomassa omistusasunnossa asumisen kuluiksi riittää yhtiövastike (usein 250–450 €/kk), mikä pudottaa kuukausittaista rahantarvetta 600–900 eurolla.

5Osa 5

Liikkuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella

Helsingissä liikkumisen budjetti perustuu julkisen liikenteen kausilippuun (noin 70 €/aikuinen). Seutukunnissa ja vuorotöissä oma auto on arjen välttämättömyys. Yhden auton ylläpito polttoaineineen ja vakuutuksineen nostaa todellista minimibudjettia noin 350–420 eurolla, ja kahden auton taloudessa jopa 700–840 eurolla kuukaudessa.

6Osa 6

Ikääntyneiden todelliset terveysmenot

Eläkeläisten viitebudjetissa terveysmenoiksi on arvioitu vain noin 40 euroa kuukaudessa. Lukijoiden kokemusten mukaan hammashoito, reseptilääkkeiden omavastuut ja silmälasit nostavat terveydenhoitomenot käytännössä 100–150 euroon kuukaudessa ilman ylellisyyksiä.

7Osa 7

Eroperheet ja vuoroviikkoasuminen (50/50)

Suomessa yli 110 000 lasta elää kahdessa kodissa. Tilastolliset budjetit olettavat aina joko ydinperheen tai 100 % yh-talouden. Vuoroviikkoarjessa asuntokulut säilyvät 100 % molemmissa kodeissa oman huonetilan takia. Ruokamenot puolittuvat, mutta kahden kodin kaksoistarvikkeet (sadevaatteet, pyjamat, hygienia, harrastuskyydit) pitävät kulut korkeina, vaikka lapsilisä usein ohjautuu vain toiselle vanhemmalle.

"Kohtuullinen elämä ei synny vertailusta muihin, vaan oman arjen lukujen ja todellisten asumismuotojen ymmärtämisestä."

Haluatko tutustua taustalukuihin ja visualisointeihin?
Kaupallinen yhteistyö · Suositellut palvelut

Kilpailuta arjen sopimukset ja vie oppaan neuvot käytäntöön

Kaikki laskurit

Aiheeseen liittyvät oppaat ja laskurit

ⓘ Sivusto sisältää mainoslinkkejä. Hinnat ja saatavuustiedot päivittyvät kumppanifiideistä ja varmistuvat kauppiaan kassalla. Pelkosen Koneisto Oy ei ole tuotteiden myyjä. Lue ehdot →